Friday, May 25, 2012

Vihdoinkin jotain

Elämässä tuli muuta kuin neulomista roppakaupalla. Lapsi sairastui vakavasti, isä vielä vakavammin. Tällä viikolla olen ottanut koiranpennun ja menettänyt isäni iäksi.

Silti: pysyn järjissäni kun välillä neulon. Tässä yksinkertaisia, mutta käytännöllisiä ja mukavia sukkia.


Isommat on omasta päästä päästellen moninaisista pikkunöttösistä tekaistu. Lankaa meni 73 g ja langanpäitä oli aivan liikaa. Päättelin ne sitten puiston penkillä ihanasta säästä nauttien, niin ei ollut niin kurjaa. Ilmoitan nämä kauneimpien sarjaan, sillä vaikkei kaikki tykkää, jollekin nää on hauskat.





Nuo pienet taas odottaa tarvitsijaa, joskus löytynee. Kunhan neulaisin. 35 g ja koska joka lapsella on oltava perussukkia, ilmoitan nämä pikkuiset sukat käytännöllisimpien sarjaan.




2 comments:

Neulovanelli said...

Kauniita sukkia olet jaksanut tehdä! Siunausta koko perheelle!

Unknown said...

Osanottoni, Oranssi. :(

Mieleeni tuli heti, että raitasukat ovat muistosukat. Pitkänkin ajan päästä muistat, missä tilanteessa ne neuloit ja tuovat varmasti mieleesi myös poisnukkuneen isäsi. Jaksamista ja siunausta koko perheelle!