Mysteerirätti ja isoäidin neliöitä

Viikon aikana olen saanut tuhottua jämälankoja yhteensä 240 g.  Eihän se paljon ole, mutta en minä mihinkään suureen tavoitteeseen niiden hävittämisessä pyrikään. Ja aion vieläkin saada ainakin jotain pientä tehtyä ennen määräajan täyttymistä. Onpa minulla yhdet sukatkin kesken, jo huhtikuussa aloitetut.

   Viime lauantaina valmistui mysteeritiskirätti Marion-puuvillalangasta, jota kului 20 g.  Idean sain täältä Heleenalta ja ohje löytyy kivasta Hupsistarallaa-blogista, kiitos molemmille!  Ja kun on kysymys mysteerirätistä, suttasin kuvankäsittelyllä keskuskuvion, ettei mysteeri paljastuisi.

Mysteerihuivin olen joskus tehnyt, mutta tiskirätti oli ensimmäinen.  Ihan kiva kokemus tämäkin. Sai vähän jännätä, millainen työstä tulee. Mysteerineuleen jujuhan on se, että saa tarkan ohjeen, mutta ei voi esim. kuvasta katsoa, millainen lopputuloksen pitäisi olla. Siis tietää tekevänsä jonkunlaista tiskirättiä, mutta ei enempää.

Isoäidin neliöitä virkkasin tiskirätin valmistumisen jälkeen ja viimeisimmät valmistuivat tänään.  Yhteensä 12 lappua tein lankana monta pientä ja vähän isompaakin 7veikka-kerää. Tyttärenkin lankavarastolla kävin, kun omat alkoivat käydä vähiin. Painoa näille lapuille tuli yhteensä 220 g.

Lankapirtissä täällä on hiukan enemmän juttua neliöistä ja kuva, jossa näkyy kaikki laput kokonaisina.